maanantai 17. syyskuuta 2012
Tenniskyynärpää kivusta eroon!
Tervehdys! Edellisestä kirjoituksestani onkin aikalailla aikaa ja tuskimpa kauhean tiheästi tulen jatkossakaan kirjoittelemaan. Tässä hiljasielon aikana on tapahtunut sen verran ,että koluttauduin tennisohjaajaksi ja nyt olen 2-tason tennisseuravalmentaja koulutuksessa. Lisäksi kärsin kroonisesta tenniskyynärpäästä noin puoli vuotta 2011 lokakuusta aina 2012 toukokuuhun. Käsi kipeytyi lopulta niin pahaksi, että tennis jäi kokonaan 4-kuukaudeksi enkä lopulta uskonut lyöväni enää palloa. Löysin kuitenkin hyvät hoitokeinot ja pikku hiljaa käsi alkoi sietämään enemmän liikettä ja lopulta myös tennistä. Tiedän että edes lievässä muodossa tästä vaivasta kärsii usea harrastaja ja pelaaja ja toimivia hoitokeinoja on vaikea löytää. Toivon että omat kokemukseni auttavat mahdollisesti sinua pääsemään kivuista eroon, lieventämään niitä tai estämään ne!
Tässä tarinani: Minulla tuli tenniksen harjoittelusta mailakäden ranne kipeäksi 2010. Kämmenlyönti teki kipeää ranteelle aina kovempaa lyödessä ja käytännössä aina tunnin pallottelun jälkeen, kaikki lyönnit sattuivat hieman ranteeseen. Tilanne meni pahemmaksi syksyllä 2011, kun sain tenniskyynärpää vaivan mailakäteen. En tiennyt kuinka vakavaksi kyseinen oire voi ärtyä ja jatkoin pari kuukautta harjoittelua kivun kanssa. Aloin pikkuhiljaa huolestua, kun kipu paheni. Lyönnit alkoivat sattua kerta kerralta enemmän ja pian päivän askareet, kuten roskapussin kantaminen tuotti tuskaa. Tennis sai siis jäädä joksikin aikaa. Ajattelin, että jos lepo auttaisi. Olin käytännössä yhden kuukauden tekemättä oikealla kädellä mitään. Kävin normaalisti töissä, mutta en nostanut edes kahvikuppia oikealla kädellä. Tämä oli suuri virhe!
Käsi kipeytyi tämän kuukauden aikana pikkuhiljaa lisää ja käden lihakset menivät "tukkoon", eli lihakset kädessä kiristyivät.
Ensimmäinen "hoitoreissuni" oli lääkärissä käynti. Kas kummaa sain määräyksen syödä viikon Buranaa ja lääkäri totesi, ettei tenniskyynärpäähän ole hoitoa ja käden leikkaus usen pahentaa asiaa tai ainakin käden toiminta ei palaa täysin. Ajattelin hiljaa mielessäni, että olihan hyvät 30€ ei mistään! Söin kuurin ja kuten arvasin siitä ei apua ollut. Rehellisesti sanottuna, taisin jo tuolloin tietää itse vaivasta enemmän, kuin lääkäri, kiitos laajan nettiharavoimisen.
Seuraavaksi kokeilin urheiluhierontaa. Urheiluhieronnan toimivuudesta itselläni ei ole tietoa/kokemusta, sillä kävin liian satunnaisesti hoidoissa. Oltuani noin kaksi kuukautta pois kentiltä, kävin vihdoin kekeilemassa kortisoni piikkiä käteen. Koitin "viimeiseen asti" välttää kortisonin ottoa. Heti kun piikki pistettiin, käteen tuli inhottava puutunut tunne. Tätä jatkui noin 3 päivää, jonka jälkeen käsi oli kipeä niin kauan, kunnes pistokohdan lihakset parantuivat neulan pistosta (neulaa käänneltiin hieman eri suuntiin, saadakseen kortisonia joka puolelle).
Kortisonista oli hetkellinen hyöty. Kolmen viikon päästä olin taas maila kädessä, touhuamassa pallon kanssa. Tiesin, että se on liian aikaista, mutta minulla oli tennisohjaaja kurssit, enkä halunnut missata niitä. Varmuuden vuoksi urheiluhierojani(jolla satunnaisesti kävin) laittoi minulle kineesio teippaukset käteen ja olkapäähän.
Pystyin pelaamaan ja opiskelemaan tuon viikonlopun (2 päivää).
Kineesioteippauksesta jäi ihan hyvät muistot. Niitä on syytä kokeilla huomatakseen niiden vaikutuksen. Huomasin teippien antavan yllättävän suuren tuen, halutulle alueelle. Ainoa miinuspuoli oli, että sain teipeistä allergiareagtion tyylistä voimakasta kutinaa, mutta sekin hoitui, kun vaihdoimme teippiä, jossa oli eri liimapinta.
Kortisoni piikin antamasta helpotuksesta (puudutuksesta johtuen), pystyin viimein palaamaan tenniskentälle. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Olin ollut sivussa noin 4-kuukautta ja nyt pelaillut vajaa kolme viikkoa, kun jouduin harmikseni pitämään kuukauden tauon. Käsi ei ollutkaan parantunut. Kortisoni oli todennäköisesti puuduttanut kipualueen siten, etten tuntenut kipua. Kun aineen vaikutus lakkasi, kipu palasi.
Minuun iski tenniksen suhteen masennus! Ajattelin, että pelit tenniskentällä on nyt pelattu. Toivoin hartaasti, edes pystyväni valmentamaan rakstamaani lajia. Kerkisin toteamaan äidilleni, että ehkä minun on syytä jättää tennis ja keksiä jotain muuta tekemistä, sillä käteni ei vain kestä enää urheilemista. Tämä oli kova isku itselleni, ei vain tenniksen takia, vaan myös sen että olin urheillut ja liikkunut 5-vuotiaasta asti, aina 27-vuoden ikään.
Ei kestänyt kauaakaan, kun vihdoin löysin ratkaisun ongelmaan! Samalla tavalla, kun olin opetellut tennistä (internetistä), aloin eräs ilta "haravoimaan" uudestaan tenniskyynärpäähän liittyvää tietoutta netistä. Ajattelin, että on oltava joku keino. Lopulta löysin lupaavan sivuston. Siellä mies tarjosi tenniskyynärpää toipumisohjelmaa 30 eurolla. Minusta hinta ei ollut paha, joten ajattelin että hävittävääkän ei ole! Olin päättänyt pitää kuukauden tauon (ensimmäinen tauko kortisonipiikin jälkeen)tenniksestä ja pyhittää sen lihasten kuntouttamiselle ja vahvistamiselle. Taisi kulua pari viikkoa, kun aloin huomaamaan harjoitusten tuottaman tehon. Harjoituksissa käskettiin käyttämään kylmää tulehtuneen alueen päällä, mutta myöhemmissä tutkimuksissani tulin siihen tulokseen, että se on turhaa(omia päätelmiä). Jätin kylmän käytön pois ja tein harjoituksia 3-4 kertaa viikossa. Kipualue alkoi nopeasti pienentyä. Rannekipu parani, ranteesta kyynärpäätä kohti kivut lieventyivät ja ainoaksi kipukohdaksi jäi pieni piste (lihaksen kiinnittymiskohta kyynärpäähän). Palasin kuukauden kuntoutusjaksolta pelin pariin, rauhallisin alkein. Pelasin pehmeillä jänteillä, ja mailani oli jännitetty 22 kiloon. Löin kämmentäni suhteellisen hitaalla swingillä. Pallottelin ensimmäisen kuukauden lähinnä maksimissaan 1 tunnin.
Tarina jatkuu...Tässä silti harjoitteet väliin:
Mikäli sinulla on kroonista kyynärpää kipua (yli kuukauden) suorita ensin kevyesti pelkkiä venytyksiä noin 4 kertaa tai kunnes huomaat, ettei venyttely aiheuta kovaa kipua. Tämän jälkeen...
Suorita aina molemmat, sekä venytykset, että harjoitteet.
1.Venytykset
2.Harjoitteet
Näillä kuntoutus ja vahvistus harjotteilla etenin noin pari kuukautta. Pikku hiljaa, kun kipuni alkoivat hellittää ja tuli päiviä jolloin en tuntenut kipua, aloin ilman syytä laiskistua harjoitteiden suhteen. 3-4 kertaa viikossa alkaneiden harjoitusten määrä alkoi tippumaan 2-1:en harjoitus kertaan viikossa ja lopulta harjoitteista tuli satunnaisia. Tämä ei ehkä ollut hyväksi, sillä harjoitteluni määrä kentällä kasvoi. Pelailin 2 tuntia tai enemmän, enkä kunnolla keskittynyt kuntoutukseen. Harjoitusten kovetessa alkoi väliin tulla päiviä ja viikkoja, jollon käden lihakset alkoivat selvästi jäykistymään. Pelko alkoi taas kerran hiipimään mieleeni, mitä jos, ei kai taas! Tiesin, että jos käsi menee pahaksi toista kertaa, aletaan liikkumaan vaarallisella vesillä, josta ei ole paluuta. Aloin jälleen tutkimaan netin kiinnostavaa mailmaa.
Kuuntelin mielenkiintoisen 30 minuutin keskustelun Jeff Salzensteinin tennissivustolta, jossa hän keskusteli jonkun, en muista niemeä, urheiluvammoihin erikoistuneen lääkärin kanssa. Lääkäri oli aikaisemmin Jeffin uralla hoitanut tämän ongelmia tuloksellisesti. Kyseessä oli Ecosque Method, Pete Egosquen kehittelemä menetelmä, jossa pyritään palauttamaan ihmisen luonnollisia liikeratoja ja toimintoja. Hänen mukaansa liike parantaa vaivat ja harjoituksia ja opastusta löytyy internetistä ja hänen kirjoistaan. Etsiskelin ensin youtubesta jokusen videon ja kokeilin harjoitteita. Meni kolme päivää ja kas kummaa, tenniskyynärpää kipu oli lähes kokonaan poissa. Päätin oitis tilata Egoscuen kirjan Pain Free
Itselleni suurin kehitys tapahtui, kun sain harjotteiden avulla olkapään ja lavanseudun irtonaisemmaksi. Todennäköisesti tenniskyynärpää on saanut alkunsa jäykästä olkapäästä/lavanseudusta ja silloin pienet hauraat lihakset ovat tehneet isompien lihasten työtä (olkapää) toistuvasti, mikä lopulta johti ylirasitustilaan, ja lopulta vammaan.
Laitan myöhemmin vielä tänne parhaimpia Egoscue Metodin harjotteita tenniskyynärpäälle ja olkapäälle.
Oma tenniskyynärpää vaivani ei ole vielä täysin poistunut. Siellä on vielä lihaksen kiinnityskohdassa se pieni kipupiste, joka ilmoittaa itsestään. Tenniksen jälkeen käsi on hieman kipeä, kuin kovan kuntosali harjoittelun jälkeen, jossa lihakset tulevat kovasta rasituksesta kipeäksi. Vaikka lihaskipua ilmenee pian reenaamisen/pelaamisen jälkeen, pystyn silti jopa heti seuraavana päivänä taas harjoittelemaan. Kun saan kädelle lämmön päälle ja lyhyet venytykset alle, en ole 3-kuukauteen kentällä tuntenut kipua!
Tavoitteenani on täysin kivuton "normaalitila" kädelle, mutta se on vielä työn alla. Nyt pyrin vain lukemaan kroppani singnaaleja mahdollisimman tarkkaan ja erottamaan normaalin lihaskivun, rasitusvammaan johtavasta kivun tunteesta.Jos käsi on kolmen päivän päästä harjoitteesta kipeä, on kyseessä todennäköisesti vamma tai sen lievä alku, joten otetaan kuntoutus vakavasti! Parempi kuntouttaa kroppaa ennen vammoja, kuin niiden jälkeen!!!
Tässä pieni esimerkki harjotteista: Egoscue Exercises for Wrist Pain
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)